Lämpimästi tervetuloa sukukokoukseen Kiuruvedelle 3.8.2024!
Sukukokoustapahtuman tiedot tarkentuvat kevään mittaan. Seuraavassa jo muutamia ennakkotietoja.
Kämäräisten sukukokoustapahtuma järjestetään Hotelli Sininen Helmessä Hankaniementie 110, Kiuruvesi.
- Tapahtuma käynnistyy klo 10.30 ilmoittautumisen ja aloituskahvin merkeissä. Varsinainen sukukokous alkaa klo 12.00.
- Osallistumismaksu 20 € sisältää aloituskahvin.
-
Kokoukseen ennakkoilmoittautuminen Matti Kämäräiselle sähköpostilla: kamarainen.mattij@gmail.com
- Sukukokouksen jälkeen on tarjolla omakustanteinen keittolounas. Tiedot tarkentuvat myöhemmin.
- Majoittuminen on mahdollista Hotelli Sininen Helmessä. Majoittumistietoja täydennetään viimeistään toukokuun alussa.
- Lisätietoja voi tiedustella sukuseuran sihteeri Helenalta helena.kamarainen99@gmail.com tai
Kiuruveden Matilta kamarainen.mattij@gmail.com
Sukukokous 2022 – Kämäräisten sukuseura täytti 60 vuotta!
Kämäräisten sukuseura kokoontui lauantaina 6.8. 2022 Kuusamon Pohjolan
Kievarissa juhlimaan kuusikymmenvuotista taivaltaan. Juhlassa muisteltiin
sukuseuran vaiheita monilla eri tavoilla. Paikalla oli noin 50 suvun edustajaa.
Väistyvä puheenjohtaja Matti Kämäräinen Kiuruvedeltä valotti seuran vaiheita
perustamisesta tähän päivään.
Sukuseuran perustamisen ohella merkittävimmät tapahtumat ovat olleet
sukukirjojen aikaansaaminen, Kämäräisten vaakunan suunnittelu ja toteutus
sekä geenitutkimuksen hyödyntäminen suvun vaiheiden selvittämiseksi.
Sukukirjan anti painottuu aikaan vuodesta 1600 aina vuoteen 2000 saakka.
Geenitutkimuksella sukuhaarojen liikkeitä ja yhteyksiä eri sukuihin voitiin
tarkastella aikavälillä 1000-1600 jkr. Geenitutkimus osoitti myös sen, että
Kämäräisten esi-isät ovat asuneet Etelä-Savon alueella jopa 2000-3000
vuotta.
Johanna Kämäräisen suunnittelemassa vaakunassa käkkärämänty juurineen
ilmentää suvun maanläheistä ja juurevaa talonpoikaisperinnettä. Männyn kävyt
ilmentävät varakkuutta ja tarkkaa taloudenpitoa. Talonpoikien lisäksi suvussa on
ollut muinoin ja on tänäkin päivänä kirjanpitäjiä ja talousihmisiä.
Kokouksen viihteellisessä osiossa arvuuteltiin leikkimielisessä
murresanakilpailussa Kuusamon, Etelä-Savon ja Ylä-Savon alueen murteiden
tuntemusta. Haaparantalainen Tore Hjort toi kokoukseen terveiset Ruotsin
puolelta ja lausui runon savolaisista. Tore on äidin puolelta Kiuruveden
Kämäräisiä.
Kokouksessa valittiin Kämäräisten uudeksi puheenjohtajaksi Matti Kämäräinen
Nurmeksesta. Näin ollen sukuseuran johtoon valittiin jo kolmas Matti Kämäräinen
peräkkäin. Vuosina 2000-2010 puheenjohtajana oli rakennusmestari Matti
Kämäräinen Kiuruvedeltä, 2010-2022 maanviljelijä Matti Kämäräinen niin ikään
Kiuruvedeltä ja 2022 eteenpäin hammaslääkäri Matti Kämäräinen Nurmeksesta
jatkaa. Varapuheenjohtajaksi valittiin Hilkka Kämäräinen Vieremältä, sihteeriksi
Helena M Kämäräinen Hollolasta, rahastonhoitajaksi Arto Kämäräinen
Kiuruvedeltä ja tiedottajaksi Anni Nieminen os Kämäräinen Kiuruvedeltä.
Hallituksen jäseniksi Kari Kämäräinen Mikkelistä, Helena S Kämäräinen
Kuusamosta, Heli Parviainen os Kämäräinen Pälkäneeltä, Matti Kämäräinen
Kiuruvedeltä ja Pekka Kämäräinen Tampereelta. Sunnuntaina Kämäräiset
istuttivat sukupuun Kuusamon kirkon viereiseen sukupuupuistoon. Samalla
kunnioitettiin pitkäaikaisen kuusamolaisen sukuhallituksen jäsenen Aimo
Kämäräisen muistoa laskemalla hänen haudalleen kukkaset.
Rantasalmen sukukokouksen 7.8.2021 terveiset
Geenitutkimus tarkensi Kämäräisten suvun vaiheita
Kämäräisten suku kokoontui Rantasalmen Järvisydämessä la 7.8 2021. Sukukokoukseen osallistui kolmisenkymmentä suvun jäsentä. Koronasta huolimatta edustajia oli kaikista pääsukuhaaroista Kuusamosta, Ylä-Savon alueelta ja Rantasalmelta. Pääesiintyjänä kokouksessa toimi Menneen jäljet -yrityksen tutkija Ari Kolehmainen.
Suomen Kämäräiset lähtöisin Rantasalmi-Savonlinna alueelta
Kolehmainen on tehtyjen geenitutkimusten perusteella tullut siihen tulokseen, että Kämäräiset eripuolilla Suomea polveutuvat Etelä-Savoa jo ennen 1000-lukua asuttaneista asukkaista. Sukunimiä ei tuolloin ollut vielä käytössä. Aiemmin on ollut käsitys, että Kämäräisten esi-isät olisivat tulleet Saimaan alueelle Karjalan kannakselta Viipurin läheisyydessä sijaitsevasta Kämärin kylästä. Geenitutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä. Pikemminkin suvun jäsenet näyttäisivät levittäytyneen kannakselle Savosta päin. Savonlinna-Rantasalmi aluetta on asutettu jopa yli 2500 vuotta ja sinne asukkaat ovat saapuneet nähtävästi Volgan alueelta pohjoisen kautta. Suuri osa Savo-Kainuu alueella nykyisin vaikuttavista suvuista on siirtynyt pohjoiseen juuri Etelä-Savosta.
Geenitutkimuksen mukaan Kämäräisille sukulaisia ovat mm Kinnuset, Immoset, Airaksiset, Peksujefit, Torviset, Pesoset, Haloset, Leskiset, Sivoset ja Laukkaset. Sukulaisuus juontaa aikaan ennen sukunimiä 1000-1200 luvuilla. Pesoset, Haloset, Leskiset ja Laukkaset ovat eriytyneet n 1000 jkr, Sivoset n 1100 jkr. Muut mainitut suvut eriytyivät 1200 jälkeen. Kaukaisimmaksi länteen siirtyivät nykyisen Konneveden Varikset. (Kuva Ari Kolehmainen)
Rantasalmelta Kuusamoon ja Kiuruvedelle Ylä-Savoon suku on lähtenyt siirtymään 1200-1300 luvuilla molempiin yhtä aikaa. Molempien haarat ovat siten yhtä läheisiä rantasalmelaisten kanssa eli kuusamolaiset eivät ole menneet Koillismaalle Ylä-Savon kautta vaan omaa reittiään.
Sukukokous päätti jatkaa geenitutkimusta
Sukukokouksessa valittiin jatkamaan hallitus pj Matti Kämäräinen Kiuruvesi, varapj Heli Parviainen Pälkäneeltä, sihteeri Helena Kämäräinen Hollolasta sekä jäsenet Kari Kämäräinen Mikkelistä, Helena Kämäräinen Kuusamosta, Matti Kämäräinen Nurmeksesta, Anni Nieminen Kiuruvedeltä, Arto Kämäräinen Kiuruvedeltä, Anitta Kämäräinen Savonlinnasta ja uutena Hilkka Kämäräinen Vieremältä.
Kokouksessa päätettiin jatkaa mahdollisuuksien mukaan geenitutkimukseen perustuvia selvityksiä yhdessä Ari Kolehmaisen kanssa. Jatkotutkimukset keskitetään mm Joensuun/Tohmajärven sukuhaaroihin.